Alasivun hero lorem ipsum dolor sit amet ammattikorkeakoulu

Esimerkiksi sanomalehdissä olevat artikkelit noudattavat yleensä tiettyjä yleiseisesti käytössä olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten otsikkoa, ingressiä ja leipätekstiä, mutta se tarkoittaa myös ei-fiktiivistä tekstiä, joka on usein uutinen. Vastaavasti esimerkiksi proosa on fiktiivistä ja vapaamuotoista tekstiä ja runous pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten sääntöjen ja määritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.

Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi proosaruno. Yhdestä aiheesta on myös mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstejä.[1] Myös puheesta voidaan tehdä tekstiä translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.

Esimerkiksi sanomalehdissä olevat artikkelit noudattavat yleensä tiettyjä yleiseisesti käytössä olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten otsikkoa, ingressiä ja leipätekstiä, mutta se tarkoittaa myös ei-fiktiivistä tekstiä, joka on usein uutinen. Vastaavasti esimerkiksi proosa on fiktiivistä ja vapaamuotoista tekstiä ja runous pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten sääntöjen ja määritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.

Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi proosaruno. Yhdestä aiheesta on myös mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstejä.[1] Myös puheesta voidaan tehdä tekstiä translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.

Esimerkiksi sanomalehdissä olevat artikkelit noudattavat yleensä tiettyjä yleiseisesti käytössä olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten otsikkoa, ingressiä ja leipätekstiä, mutta se tarkoittaa myös ei-fiktiivistä tekstiä, joka on usein uutinen. Vastaavasti esimerkiksi proosa on fiktiivistä ja vapaamuotoista tekstiä ja runous pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten sääntöjen ja määritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.

Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi proosaruno. Yhdestä aiheesta on myös mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstejä.[1] Myös puheesta voidaan tehdä tekstiä translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.

Esimerkiksi sanomalehdissä olevat artikkelit noudattavat yleensä tiettyjä yleiseisesti käytössä olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten otsikkoa, ingressiä ja leipätekstiä, mutta se tarkoittaa myös ei-fiktiivistä tekstiä, joka on usein uutinen. Vastaavasti esimerkiksi proosa on fiktiivistä ja vapaamuotoista tekstiä ja runous pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten sääntöjen ja määritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.

Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi proosaruno. Yhdestä aiheesta on myös mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstejä.[1] Myös puheesta voidaan tehdä tekstiä translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.

Esimerkiksi sanomalehdissä olevat artikkelit noudattavat yleensä tiettyjä yleiseisesti käytössä olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten otsikkoa, ingressiä ja leipätekstiä, mutta se tarkoittaa myös ei-fiktiivistä tekstiä, joka on usein uutinen. Vastaavasti esimerkiksi proosa on fiktiivistä ja vapaamuotoista tekstiä ja runous pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten sääntöjen ja määritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.

Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi proosaruno. Yhdestä aiheesta on myös mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstejä.[1] Myös puheesta voidaan tehdä tekstiä translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.

Esimerkiksi sanomalehdissä olevat artikkelit noudattavat yleensä tiettyjä yleiseisesti käytössä olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten otsikkoa, ingressiä ja leipätekstiä, mutta se tarkoittaa myös ei-fiktiivistä tekstiä, joka on usein uutinen. Vastaavasti esimerkiksi proosa on fiktiivistä ja vapaamuotoista tekstiä ja runous pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten sääntöjen ja määritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.

Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi proosaruno. Yhdestä aiheesta on myös mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstejä.[1] Myös puheesta voidaan tehdä tekstiä translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.

Esimerkiksi sanomalehdissä olevat artikkelit noudattavat yleensä tiettyjä yleiseisesti käytössä olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten otsikkoa, ingressiä ja leipätekstiä, mutta se tarkoittaa myös ei-fiktiivistä tekstiä, joka on usein uutinen. Vastaavasti esimerkiksi proosa on fiktiivistä ja vapaamuotoista tekstiä ja runous pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten sääntöjen ja määritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.

Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi proosaruno. Yhdestä aiheesta on myös mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstejä.[1] Myös puheesta voidaan tehdä tekstiä translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.

Esimerkiksi sanomalehdissä olevat artikkelit noudattavat yleensä tiettyjä yleiseisesti käytössä olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten otsikkoa, ingressiä ja leipätekstiä, mutta se tarkoittaa myös ei-fiktiivistä tekstiä, joka on usein uutinen. Vastaavasti esimerkiksi proosa on fiktiivistä ja vapaamuotoista tekstiä ja runous pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten sääntöjen ja määritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.

Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi proosaruno. Yhdestä aiheesta on myös mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstejä.[1] Myös puheesta voidaan tehdä tekstiä translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.